Telecaster Thinline

Minulla on joskus ollut sellainen vaalea vuoden -74 perus-Tele.

Kun Rickenbacker alkoi valmistua, halusin tehdä seuraavaksi Telecaster Thinlinen, ihan oman versioni, ei kopiota. 

Ensin tarvitaan tässäkin hommassa sapluunoita ja puutavaraa. Rungon puut oli sen verran oksaiset että päätin tehdä rungon kolmesta osasta; keskiosa, johon tehdään kevennyshommat helposti poraamalla ja jyrsimällä sekä erillinen pohja ja kansi. Keskiosa ja pohja leppää, kansi loimuvaahteraa, kuten myös kaula.

 

Keskiosa jyrsitty ja sitten sahattu muotoon ja pohja liimattu paikoilleen. Laitoin ennen liimausta maadoitusfoliota kaapeleille tarkoitettuun läpivientiin. Tarkoitus on laittaa mikkivalitsin yläosaan joten johtoja tulee menemään pitkin ja poikin kitaran sisällä, siksi häiriöt pitää eliminoida, loput foliot laitetaan paikoilleen ennen kannen liimausta. Pohjan huoltoluukut tehty myös.

 

Huoltoluukkujen peitelevyt, pyöreä on Les Paulin valmistavaraa, toinen on itse tehty.

Kaula on loimuvaahteraa ja otelauta ruusupuuta, Santosta kaupalliselta nimeltään. Samaa tavaraa kuin Rickenbackerin otelauta. Kaulaan laitoin kaksitoimisen kaularaudan joten takana ei ole pähkinäpuuraitaa.

Nauhojen kiinnitys.

Kanneksi sain hommattua loimuvaahteraa ja tein siihen kaksi f-aukkoa. Kitaraan ei tule minkäänlaista plektrasuojaa. F-aukkojen reunoihin helmiäislistaa, samoin runko tulee saamaan helmiäislistoituksen. Sekä kannen että pohjan puolelle. Asetonilla liimaamista riittää.

Mikit ovat Seymour Duncanin Vintage Stack for Tele (Vintage-voiced humbucker). Potikoiksi hommasin kytkimelliset versiot jotta voi tehdä myös erikseen humbuckerien ‘splittauksen’ ilman ylimääräisiä kytkimiä kitaran kannessa. Gotohin talla ja Groverin virityskoneistot.

Kaikki tarpeellinen on nyt jyrsitty ja lopuksi listat liimattu, 7 tuntia meni listoja liimaillessa. Alkaa hiominen lopulliseen kuntoon ennen viimeistelyä. Kaulan profiili on edelleen hiukan kesken, vaikea päättää milloin se on käteen sopiva.

Ja sitten onkin jo petsit laitettu pintaan, suoraan puulle. Sivut ja pohja näyttävät sinertäviltä mutta toivottavasti sellakka saa ne muuttumaan enemmän kohti tumman harmaata. Kannen vaahterassa väri onkin harmaa jo nyt. Jos olisi mennyt ihan pilalle niin vaihtoehtona olisi ollut maalata runko jollain mukavalla värillä. Seuraavaksi alkaa ranskalainen kiillotus.

Sellakan levitys on saanut vaahteran kuviot hyvin näkyviin ja muutenkin sinisen sävyt on häipyneet. Tallan kiinnitysruuvien ja kielten reijät porattu myös. Seuraavaksi pitää laittaa kielten holkit paikoilleen takakanteen ja sitten alkaa kaulan kiinnitys ja säätö linjaan tallan kanssa. Tämähän alkaa valmistua ennen pitkää.

Ensimmäisen kerran kaikki osat kiinni ja paikallaan. Otelaudan viimeistely vielä ja sitten juottamaan piuhoja kiinni.

Kielet taittuu satulasta tasaisesti alaspäin kahdella rullasysteemillä.

Edestä.

Takaa. Isomman peitelevyn muotoon vaikutti se että se ei saisi näkyä f-aukon kautta ihan suoraan vaan että f-aukosta näkyisi kitaran pohjapuu.

Telecaster ja Rickenbacker, thinlineja molemmat tavallaan, onttoja kun ovat sisältä.

Tämän valmistus alkoi tammikuussa 2011 ja se valmistui marraskuussa samana vuonna.

 

[Simo] [Soittimet] [Jouhikko] [Rickenbacker] [Simobacker] [Telecaster] [Gretsch] [Jazz archtop] [Portugalilainen  kitara] [Selmer Maccaferri] [Stratocaster] [Jolana] [Valokuvaus] [Tietokone] [Ylösten suku] [Uutisia] [Simo (English)]

Copyright © 2011 Simo Ylönen